Hyvä uutinen on uutinen

Vain huono uutinen on uutinen.  Niinhän sitä sanotaan ja totuudeksi väitetään.  Erityisen todeksi

opetetaan, että erityisesti kirkkoa koskevissa uutisissa vain huono uutinen on kertomisen arvoinen.  Testataanpa, ajattelin ja kirjoitin kuluneella viikolla lehdistötiedotteen kirkkoneuvoston kokouksesta, jossa käsiteltiin kuluneen vuoden toimintakertomusta ja tilinpäätöstä.  Tiedote siis kertoi asiasta, joka nyt ei kiinnosta a) yhtään, b) ketään.  Jotta testini olisi täydellinen, kirjoitin tiedotteen siten, että se sisälsi yhden myönteisen ja yhden kielteisen uutisen.  Myönteinen uutinen kertoi jumalanpalveluksesta, siis kirkon kannalta olennaisesta, mutta monien mielestä niin tylsästä ja kuivakkaasta aiheesta.  Kerroin, että seurakuntamme päiväjumalanpalveluksessa kävijöiden määrä kasvoi viime vuonna 19 %.  Liitin juttuun myös pohdintaa siitä, millä tavoin seurakuntamme jumalanpalveluselämään on tullut inhimillistä lämpöä ja toivottavasti hengellistä syvyyttäkin.  Kielteinen osa tiedotetta koski seurakuntamme taloutta, joka painui viime vuonna hitusen pakkasen puolelle.  Lähetin tiedotteen tavallisen jakelulistamme mukaan paikallislehdille sekä kahdelle maakuntalehdelle ja paikallisradioille. 

Mitä tapahtui? Paikallislehti julkaisi puolen sivun uutisen jumalanpalvelusten kävijämäärien noususta värikuvan kera.  Seurakunnan taloudesta oli tehty erillinen, pienempi juttu.  Maakuntalehdistä toinen oli muokannut tiedotteesta kahden palstan uutisen, joka oli otsikoitu ”Jumalanpalvelukset vilkastuneet Haapajärvellä”.  Talousasiat oli mainittu lopussa viidellä rivillä.  Toinen maakuntalehti oli tehnyt jumalanpalveluksista yhden palstan levyisen pikku-uutisen. 

Mitä opimme? Ehkä sen, että hyvä uutinen on uutinen myös kirkkoa koskevissa asioissa.